Domina Mistress Mariella - Oppia ikä kaikki



Kiitos Masalle, joka lähetti tämän tarinan Valtiattarelle.

OPPIA IKÄ KAIKKI

Kello on kymmentä vaille kymmenen aamulla. Pysäköin autoni kadun varteen, vielä on kymmenen minuuttia aikaa. Lähden kävelemään studiolle päin. Läheisellä urheilukentällä yksi äiti opettaa tyttöään luistelemaan. Jos hän tietäisi mihin olen menossa hetken kuluttua, mitä hän mahtaisi ajatella, minä tuumin...

Olen näet tilannut itselleni kahden tunnin session Valtiattarelta tänä aamuna. Viime viikon minua on houkuttanut ajatus sessiosta, ja lauantaina sen päätöksen tein, kun olin tankkaamassa autoani huoltoasemalla. Viereiselle tankille tuli nuori äiti lapsensa kanssa. Kun hän oli nousemassa autosta, lapsi alkoi itkemään. Åiti istahti takaisin penkille siten, että jalat olivat ulkona. Minun onnekseni hänellä oli yllään lyhyt hame ja reidet erkanivat toisistaan siten, että näin hänen pukeutuneen valkoisiin pikkuhousuihin. Jatkoin tankkaamista ja maisemien ihailua kunnes huomasin naisen luovan minuun paheksuvan katseen. Hän oli huomannut minun katselevan hänen hameensa alle ja oli selvästi närkästynyt. Onneksi minun autoni tankki tuli täyteen ja lähdin äkkiä pois paikalta. Silloin sain idean: Nyt on syy mistä minua rangaistaan.

Kotiin saavuttuani laitoin sähköpostia Valtiattarelle ja selitin miksi haluan tulla sessioon. Kun maanantai koitti, soitin vielä hänelle varmistaakseni tapaamisen.

Nyt olen siis ottamassa oppitunnin siitä, miten miehen pitää käyttäytyä. Kello on viisi minuuttia vaille, ja minua alkaa jännittämään. Sytytän tupakan ja poltan sen loppuun. Kaksi minuuttia vaille lähden kävelemään ovelle ja koputan. Hetken kuluttua ovi avataan ja edessäni seisoo kaunis Valtiatar pukeutuneena mustaan minihameeseen.

"Päivää, opettajalla oli asiaa", minä sanon. "Päivää , olet kuulemma töppäillyt taas. Tule peremmälle", hän sanoi ja käveli edelläni. Minua jännitti, ja nautin katsellessani viehättävää naista, joka kohta antaisi käskyjä. "Harvemmin joudun kutsumaan oppilaita kotiini kurinpalautukseen, mutta oletkin sangen kovapäinen tapaus. Ota vaatteesi pois ja pue nämä päällesi", hän sanoi ojentaen minulle sukat, minihameen ja paidan. Tein kuten oli käsketty, ja kohta seisoin siinä valkoiset sukat jalassani ja todella lyhyt hame ylläni.

"Olet kuulemma kurkkinut tyttöjen hameen alle! Ja minulle on kerrottu, että teet sitä usein! Se saa luvan loppua ja annankin sinulle opetuksen siitä hyvästä. Ensiksi saat tehdä tehtäviä mitä määrään, ja jos vähänkin hameen alta vilahtaa näkyville jotakin, saat sen kyllä huomata nahoissasi. Sinun on oltava siveästi kuten naisetkin joutuvat olemaan hameen kanssa. Ja toiseksi, puhut vaan kun sinulle annetaan siihen lupa, ja minua on puhuteltava kunnioittavasti. Oletko ymmärtänyt?" "Kyllä opettaja", vastasin. "Hyvä, saat nyt ensimmäiseksi lakaista ja pyyhkiä lattian, tarvikkeet ovat tuolla nurkassa."

"Kyllä opettaja", vastasin samalla kun hain välineet. Siivousvälineissä oleva pyyhe putosi vahingossa matkalla. Kun kumarruin poimimaan sen lattialta, kuulin pari askelta takaani ja samalla avokämmen läiskähti pusseilleni. Minä loikkasin askeleen eteenpäin. "Et sitten näytä yhtään muistavan mitä äsken puhuttiin? Seuraavalla kerralla tulee kovemmin", hän sanoi. "Kyllä opettaja", sanoin ja aloitin siivoamisen. Aina kun kumarruin, minun piti miettiä miten sen teen, koska pusseille ja pakaroille tuli heti muistutus, jos tein väärin. Kun olin saanut lattian puhtaaksi, Valtiatar laittoi valkoisen hansikkaan käteensä ja tarkisti sillä työni tuloksen. "Olet tehnyt huonoa työtä ja sen vuoksi minä likasin hansikkaani. Mene lattialle kontallesi ja nosta hame ylös!" Hän sanoi. Mielestäni hanska näytti hyvinkin valkoiselta, mutta Opettajan sana on laki.

Minä tein kuten oli käsketty ja odotin siinä kun Valtiatar haki ratsupiiskan ja tuli taakseni. "Levitä jalkasi ja pyllistä kunnolla! Saat nyt esimakua mitä on tottelemattomuus minun seurassani", hän sanoi, samalla kun heilutti pussejani piiskallaan. Läiskis! Läiskis! Läiskis! tuli kolme kertaa perätysten, ja minä älähdin samalla kun siirryin eteenpäin. "Pysy nyt vaan paikallaan ja ne pussit pitää näkyä!" hän sanoi samalla, kun läiskäisi suoraan jalkojeni väliin. Munat vaan heilahtivat ja niihin sattui penteleesti kivun edetessä mahanpohjaan asti. Samalla Hän tuli viereeni seisomaan ja löi siitä pari kertaa pyllyvakooni."Ai, sattuu", älähdin. "Sinulle ei ole annettu lupa puhua! Levitä pakaroitasi lisää." Tein kuten käskettiin ja sain sinne vielä neljä iskua lisää. Pyllyvakoa kuumotti ja oli sellainen tunne kuin sinne olisi nokkosia laitettu. Onneksi lyönnit loppuivat ja sain luvan nousta ylös. "Nyt pyyhit lattian uudestaan!"

Pestyäni lattian toisen kerran, Valtiatar haki jonkun nahkaisen H-kirjaimen muotoisen esineen ja siihen liittyvän sähkölaitteen. "Ota hame pois, pääset nyt laittamaan ruokaa minulle, mutta ensiksi sinun on käytävä kaupassa. Varmistan tällä ettet lorvaile siellä", hän sanoi hymyillen pahanilkisesti samalla kun kiinnitti remmin toisen haaran pussien ympärille, ja toisen peniksen ympärille. "Saat laittaa housut päällesi siksi aikaa, kun käyt tuossa lähikaupassa ostamassa yhden pizzan ja paketin grillimakkaraa." Vyötärölleni hän kiinnitti vyölaukun, johon hän laittoi sähkölaitteen. Samalla Hän kytki virran päälle. Säätöjen jälkeen tunsin pusseissani nipistelyä, joka hetken kuluttua loppui, mutta samalla alkoi peniksessä tuntumaan sähkövirta.

Hän huomasi ,että en vielä reagoinut toivotulla tavalla ja sääti laitetta kovemmalle. Nyt alkoi tuntumaan! Pusseja kirveli kuin siellä olisi ollut muurahaisia puremassa niitä! Välillä se hiljensi voimaansa, mutta vain hetkeksi. Samalla se alkoi tuntua peniksessä ja kovensi voimaansa. Virta tuntui peniksen päässäkin, ja sitä poltti kuin se olisi kastettu kuumaan kahvikuppiin samalla puristellen. En voinut välttää sitä, että aina kun kipu koveni, minun oli pakko puristaa reisiäni yhteen aivan kuin suojellakseni muniani kohti tulevalta pallolta jalkapalloa pelatessa..."Laita takki päällesi ja käy siellä kaupassa, minä odotan täällä", Valtiatar sanoi.

Lähdin menemään ulos, ja aina muutaman metrin välein minun oli pysähdyttävä muniani suojelemaan. Häpesin kävelyäni! Pelkäsin vielä enemmän sitä miten kassalla voisin maksaa ostokseni niin, ettei kukaan huomaa mitään, ja ala ihmettelemään. Pääsin kauppaan ja keräsin mahdollisimman nopeasti ostokset. Kun olin kassalla maksamassa, tuli taakseni sama äiti jonka olin aiemmin nähnyt lapsensa kanssa ulkoilemassa. Samalla hetkellä, kun kaivoin kolikoita kukkarosta, se pahuksen kone tuntui antavan suuremman annoksen virtaa penikselle, kuin mitä siihen asti oli antanut. Seuraus oli se ,että voihkaisin ja reiteni puristuivat yhteen. Nainen ja kassaneiti katselivat hieman ihmeissään mitä minä touhusin. "Venähdytin aamulla reiteni ja se on nyt aika kipeä..." selitin naisille ja lähdin pois. Kuulin takaani lapsen äänen sanovan: "Sedällä tais olla pissahätä", johon äiti: "SHH…"

Kävelin nopeasti takaisin sisälle, jossa Valtiatar käski minun taas riisuutua ja laittaa pizzan mikroon lämpiämään. Samalla hän käski minun ottaa makkarapaketista yhden makkaran pöydälle valmiiksi. Kun olin tarjoillut pizzan hänelle ja hän oli sen syönyt, hän sanoi: "Tuollaisen pahantapaisen oppilaan vuoksi me ei nyt sähköä kuluteta, vaan lämmitetään sen ruoka luonnossa. Tuo jääkaapista öljyä!"

Hain öljyn ja hieman ihmettelin, mitä tämä tarkoittaa. Pian se selvisi: Hän tarttui takaapäin pusseista ja veti minua taaksepäin ja käski pyllistää. Tein kuten käskettiin. Nopeasti hän voiteli peräaukkoni ja alkoi työntää makkaraa sinne . Se ei meinannut mahtua, kirveli ja sattui, kun peppua venytettiin, mutta lopulta lihasten oli antauduttava. Tunsin kuinka kylmä ja kova makkara tunkeutui sisääni. "Nouse ylös ja mene tuohon pulpettiin!"

Tein kuten käskettiin. Kun istuin hetken, makkara aiheutti minulle vessahädän, mutta nyt ei siihen ollut mahdollisuutta. Sain tehtäväkseni kirjoittaa sivun täyteen tekstiä: "En koskaan katso tyttöjen hameen alle". Aloin kirjoittamaan ja samalla Valtiatar haki nipistimet, jotka laittoi minun nänneihini. Niitä alkoi polttaa ja kirjoittaminen tuli vaikeammaksi. Sen Valtiatar tietysti huomasi. "Kirjoita nopeasti ja siististi", hän sanoi samalla, kun kiersi nipistimiä. "Aih,aih,sattuu", voihkin, ja kirjoitin sivua loppuun, vaikka nännien käsittely häiritsi keskittymistäni. "No niin, tulihan se sieltä valmiiksi! Nyt menet tuohon pöydälle selällesi!" Kiipesin pöydälle, ja sinne kiivetessäni makkara muistutti ilkeästi olemassaolostaan. Pääsin pöydälle ja saman tien Hän sitoi käteni kiinni pöytään ja veti remmin rintani yli etten päässyt liikkumaan.

"Ottaisinkohan nipistimet pois nyt vai myöhemmin?..." Hän mietti ääneen."Ottakaa ne pois", anoin, "tissit tuntuvat palavan!" Niitä nimittäin kirveli todella paljon, ja tuntui kuin ne olisivat kuuman raudan puristuksessa. "Annoinko luvan puhutella? Täällä on tietyt säännöt, muistatko?" "Saanko puhutella, Opettaja? Ottakaa pois, Opettaja", anelin uudestaan. "No hyvä on, mutta olit taas tottelematon", hän sanoi ja alkoi vetämään molemmista nipistimistä samalla, kun kiersi niitä. Se sattui todella paljon, ja voihkin kovaan ääneen kun nipistimet tarttuivat entistä kovemmin nänneihin samalla kun ne luistivat lähemmäs nännin päätä. Tuska oli melkein sietämätön, kun ne vihdoinkin irtosivat. Valtiatar antoi tilanteen hetken rauhoittua. Sitten hän tarttui kädellään tisseihini ja hieroi niitä. Voihkin ja rimpuilin, koska kipu oli niin kova."Antaa nyt veren palata näihin, mutta et sinä näin helpolla pääse. Vieläkö haluttaa vilkuilla hameen alle? Ei tarvitse vastata, tiedän ettet sinä mitään vielä ole oppinut!" Hän sanoi samalla kun laittoi nipistimet takaisin.

Heti alkoi nännit sattua, ja vielä enemmän, kun hän jälleen veti ja heilutti niitä. Voihkin koko ajan, ja Valtiatar kehui minun ääntäni ihan mukavaksi kuunnella näin aamutuimaan. Hän veti niitä lisää, ja minä huomasin jotakin lämmintä valuvan reittäni pitkin: Hätäpissa ! En ole uskonut, että sellaisenkin kokisin. Ei sitä tullut kuin muutama pisara mutta kuitenkin... "Nyt saat tulla pois", hän sanoi ja irrotti minut. "Menet vessaan ja otat mennessäsi kertakäyttölautasen mukaasi. Poistat makkaran lautaselle, ja kun olet valmis, ilmoitat minulle. Ja kuivaat kinttusi! Kiitä onneasi ettet sotkenut lattiaa!" "Kyllä opettaja", sanoin ja menin vessaan . Kyykistyin lattialle ja punnersin , makkara ei meinannut mahtua tulemaan, mutta lopulta paikat antoivat periksi ja se putosi lautaselle. Siinä oli koko pötkö ja päällä omaa peräsuolesta tullutta ulostetta, jota oli lopussa tullut enemmänkin makkaran päähän. Pyyhin peppuni puhtaaksi. Se kirveli hieman venytyksestä, ja aikaisemmista iskuista, mutta se ei nyt ollut suurin murhe. Minulla oli nimittäin paha aavistus siitä, mitä makkaralla nyt tehtäisiin.

Kutsuin Valtiattaren paikalle. Hän katsoi lautasta, ja sanoi: "Täällä on oppilaalle järjestetty ruokailu, joten nosta lautanen pytyn päälle ja syö se. Sinapit näyttää olevankin jo valmiina!" Minua hieman yökötti ajatus, mutta nostin lautasen vessanpytyn kannen päälle ja tartuin makkaraan: Se oli märkä ja pinnaltaan vähemmän houkutteleva. Maistoin päästä, ja meinasin oksentaa, kun lämmin haju tuli nenääni. Huomasin kuitenkin, että maku ei ollut niin kamala, kuin olisi luullut, ja sain sen vihdoin syötyä. Valtiatar katseli vierestä ja lopuksi käski nuolla lautasen puhtaaksi."Hyvä poika! Nyt menet istumaan tuohon penkkiin!"

Penkki oli sellainen , että siinä istutaan jalat harallaan sidottuna käsistä ja jaloista siten, että liikkuminen on mahdotonta. Hän sitoi minut, ja laittoi saman H-kirjaimen kaluuni kuin kauppareisulla. Hän kytki virran, ja sääti voimakkuutta siten että aloin jälleen voihkimaan. Penikseni oli hieman jäykistynyt kun Valtiatar sitä piti kädessään. Pikkuveli kai luuli saavansa jotakin parempaa. Valitettavasti se joutui pettymään pahan kerran!

Pakkautunut veri vain tehosti sähkön vaikutusta, ja hetken kuluttua voihkin niin lujaa, että Valtiatar katsoi parhaaksi panna suukapulan minulle. Hän pujotti pikkuhousunsa pois jalastaan ja teki niistä mytyn, jonka työnsi minun suuhuni. Lopuksi hän kietaisi ja sitoi huivin suuni päälle. Mieto naisen tuoksu tuli housuista nenääni ja ehkä ne hieman maistuivatkin.

En kuitenkaan voinut keskittyä niihin, kun jalkojen välissä oli tulipalo, ainakin siltä se tuntui. Terska sattui niin paljon ettei sanoja siihen löydy. Välillä kipu hellitti hieman, ja siirtyi pusseihin, kunnes taas koveni ja kaluni sai tuntea laitteen tehon. Voihkin ja pyristelin, mutta kummastakaan ei oikein mitään tullut, koska se oli tehokkaasti estetty. "Noin sitä pitää, saat tulla toistekin, kun hameiden alle vilkuilet! Nyt kuitenkin haluan nähdä sinun kärsivän. En minäkään pidä miehistä, jotka tirkistelevät, ja nyt olen saanut yhden tänne. Oikein nautin vikinästäsi ja siitä kun rimpuilet. Taidanpa lisätä hieman tehoa..." Tiesin Hänen sen myös tekevän, ja pelkäsin todella paljon sitä hetkeä. Hän meni askeleen kauemmaksi ja odotti siellä . Näin edessäni mustiin pukeutuneen seksikkään naisen, joka piti laitetta kädessään valmiina. Hän oli kuin koston jumalatar: kaunis ja seksikäs, mutta niin vaarallinen! Minä vastaavasti sidottuna, ja aivan hänen armoillaan. En voi tehdä mitään, ottaa vaan vastaan mitä annetaan.

"Nyt saat kärsiä rangaistuksesi loppuun, jos sitten vähän aikaa muistaisit!" Samalla hän tuli luokseni, seisomaan aivan eteeni niin lähelle, että pystyin nojaamaan päätäni hänen rinnoilleen. Sitten yhtäkkiä sähkövirta kävi penikseni kimppuun niin, että luulin sen hajoavan kappaleiksi. Ei auttanut, pussit tuntuivat kiristyvän joka kerta kun sähkö meni niihin, ja sen jälkeen oli pieni tauko, jonka jälkeen penis ja varsinkin sen pää kirveli, puristi, poltti. Sattui niin paljon enkä pässyt mihinkään. Luulin pyörtyväni kivusta. Ainoastaan valtiattaren syli oli pieni turva, jonka kanssa kestin kurituksen loppuun.

"Nyt taisit saada tarpeeksi? Voit mennä suihkuun ja laittaa vaatteet päälle. Tulen rankaisemaan uudelleen, jos kuulen vielä sinusta ja tirkistelyistäsi, joten olepa kunnolla. Minulla on vielä monia keinoja teidänlaisillenne!" "Kiitos, Opettaja", sanoin kiitollisena.

Ulos tullessani, siinä oli sama nainen joka oli kassajonossa lähikaupassa . Hän oli juuri menossa viereisestä ovesta sisään. Hän oli todennäköisesti tämän talon asukas, ja arvasi mistä olen tulossa, koska hän katsoi minua niin pitkään. Samassa tajusin, että olen joskus ennenkin nähnyt hänet, hän oli se sama nainen joka tankkasi autoaan!

Maailma on pieni, sanotaan, ja jälleen se piti paikkansa, ajattelin kotia kohti ajaessani. Peppua kirveli, munia kuumotti ja nännit särkivät, mutta olin tyytyväinen. Valtiatar on vaativa mutta ihana opettaja, kiitos Hänelle, tapaamme vielä!

-Masa-

Takaisin tarinat sivulle