Palvelija



PALVELIJA

Mies astui kaksikerroksisen talon pihamaalle. Talo oli ympäröity korkealla muurilla, ja suuret takorautaiset portit, vaikka avoinna päiväsaikaan olivatkin, aiheuttivat työhaastatteluun tulevalle Hessulle omituisen tunteen vankilaan joutumisesta. Tunne meni kuitenkin nopeasti ohitse, ja kohauttaen harteitaan hän soitti ovikelloa.

Melkein heti oven avasi tyylikkääseen jakkupukuun sonnustautunut nainen, jonka tummat hiukset oli kerätty pään päälle kevyeksi nutturaksi. Muutama hiussuortuva roikkui kasvojen molemmin puolin, kevyessä meikissään ja korkokengissään hän näytti Hessun mielestä suorastaan tyrmäävältä. Nainen näytti kuitenkin harmistuneelta, ja pian Hessu sai kuunnella korvat punoittaen kuinka monta minuuttia oli myöhässä. Päästyään sisään, Hessu antoi katseensa vaeltaa hetken hillitysti mutta taidokkaasti kalustetussa asunnossa, joka henki tyylikkyyttä kuten omistajansakin.

Haastattelu oli nopeasti ohi. Talon valtiatar totesi Hessun olleen ainoa mies, joka oli henkilökohtaisen avustajan paikkaa hakenut. Naisia oli ollut hakijoissa useita, mutta koska työntekijän toimenkuvaan kuului siivouksen ja taloudenhoidon lisäksi myös autonkuljettajan, puutarhurin ja vartijan rooli, mies oli luonteva valinta avustajaksi tämän ainoan ehdokkaan myöhästymisestä huolimatta. Hessu oli naimaton, ja valmis olemaan käytettävissä tarpeen mukaan. Luonnollisesti Hessu olisi myös vaitiolovelvollinen kaikesta, mitä talossa näkisi ja kuulisi. Hessu mietti mielessään huhuista, joita kerrottiin kaupungilla tämän näennäisen viileän naisen järjestämistä railakkaista juhlista, joista kukaan ei kuitenkaan suostunut pukahtamaan sen enempää lisätietoa kenellekään uteliaalle. Työ alkoi heti, Hessun tuli noutaa tarpeelliset henkilökohtaiset tavaransa ja hän muuttaisi asumaan työpaikalleen.

Nainen esitteli Hessulle taloa. Suuren aulan lisäksi kerroksessa oli keittiö, ruokailuhuone ja valtava olohuone, ja huone, joka tulisi olemaan Hessun käytössä. Yläkerrassa oli vain makuuhuoneita, ja suurin niistä, omalla kylpy- ja vaatehuoneella varustettu huone oli selvästi rouvan käytössä. Pehmeälle matolle oli jäänyt yksinäinen nailonsukka lojumaan, ja sen nainen nosti ylös katsoen Hessua ilkikurisesti silmää iskien ja heitti sen puolihuolimattomasti pyykkikoriin. Alakerrasta löytyi omassa osastossaan uima-allas ja saunatilat, ja sen viereinen tila oli varattu baaritiskille, pienelle tanssilattialle ja muutamalle ryhmälle mukavan näköisiä nojatuoleja, jotka oli sijoitettu pienen pöydän ympärille. "Täällä kelpaa bilettää", Hessu mietti itsekseen, samalla kun nainen kertoi hänen toimenkuvaansa kuuluvan tarvittaessa myös juomien tarjoilun vieraille.

Nainen kertoi olevansa illalla menossa tärkeisiin juhliin ystävättärensä kanssa, ja odotti uuden työntekijänsä olevan auttamassa häntä valmistautumaan niihin. Hessu oli mielissään, tämähän oli oikea onnenpotku! Päästä tuon upean naisen henkilökohtaiseksi avustajaksi… perinteinen palvelija olisi ehkä kuvannut paremmin työtä, mutta Hessulle se sopi paremmin kuin hyvin.

Haettuaan tarpeelliset tavaransa, Hessu asettui taloksi. Autettuaan naiselle päälle seksikkäimmän koskaan näkemänsä iltapuvun ja kengät, hän totesi olevansa auttamatta ihastunut tähän upeaan naiseen. Nainen oli loihtinut upean kampauksen ja meikin sillä välin kun Hessu kävi omilla asioillaan. Hessu oli saanut ohjeet käyttää tummaa pukua julkisesti naisen kanssa näyttäytyessään, ja oli saanut myös rahan häneltä sen ostamiseen.

Vietyään naiset juhliin, Hessu meni takaisin talolle ja vaelsi talossa katsellen ympärilleen. Hessun oli määrä hakea heidät yöllä, mutta pitää puhelimensa lähettyvillä mikäli jotain yllättävää tapahtuu. Jokin vastustamaton voima veti Hessua tuon kiehtovan naisen makuuhuoneeseen ja pian hän huomasi olevansa vaatehuoneessa hypistelemässä kaikkia ihania alusasuja ja kenkiä. "Ei hän varmaan huomaa, jos vähän lainaan jotain", hän mietti mielessään. Hetken päästä Hessu oli heittänyt omat vaatteensa pois ja pukeutunut punaisiin rintaliiveihin ja stringeihin. Kenkiä hän olisi mielellään koettanut, mutta kaikki olivat hänelle liian pieniä. Siksi Hessu tyytyi ottamaan kengän käteensä, alkoi suukotella ja nuolla sitä, ottaen välillä terävän koron suuhunsa ja imien sitä nautinnollisesti. Hän asettui naisen sängylle, siirsi stringejä sivuun ja alkoi runkata hartaasti. Lauettuaan hän totesi stringien olevan niin spermassa, että ne olisi pakko pestä salaa. "Hetken päästä", hän mietti ja sulki silmänsä lojuen edelleen sängyllä.

Hän havahtui terävään kipuun palleissaan. Avatessaan silmänsä hän kauhistui tajutessaan nukahtaneensa ja tulleensa yllätetyksi. Naisen silmät kipunoivat kiukkua, ja jotakin muuta mitä Hessu ei osannut tunnistaa siinä vaiheessa. Nainen puristi hänen pallejaan pitkissä kynsissään uskomattomalla voimalla, eikä Hessu mahtanut mitään vaimealle parahdukselle joka karkasi hänen huuliltaan hänen yrittäessään miettiä keinoa selvitä tuosta yllättävästä tilanteesta. "Sinä siis haluat ollakin tyttö? Senkin saasta, sotkit minun vaatteeni runkatessasi tuota säälittävää elintäsi sillä välin kun Valtiattaresi yritti soittaa ainakin tunnin verran. Saat kärsiä tästä hyvästä!" Hessu yritti mumista jotain selityksiä, mutta ne olivat turhia, ja saivat naisen vieläkin kiukkuisemmaksi. "Tästä lähtien pidät turpasi kiinni, ja vastaat vain kun sinua puhutellaan; kyllä Valtiatar tai ei Valtiatar!"

Valtiatar patisti Hessun ylös ja meni hänen taakseen. Hessu tunsi kuinka Valtiattaren käsi tunkeutui takaapäin hänen jalkojensa väliin, ja hänen pallinsa joutuivat taas tiukaan puristusotteeseen. Hän nousi varpailleen yrittäessään paeta tilanteesta. Sekään ei auttanut, kun pian Valtiattaren toinen käsi tarrasi hänen hiuksiinsa ja nykäisi pään sangen epämukavaan asentoon. Hessu oli niin hämillään, ettei osannut tehdä muuta kuin odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. "Alahan kävellä, senkin säälittävä runkkari!" Valtiatar kivahtaa ja alkaa ohjata Hessua edellään alakertaan. Rapuissa palleista nykäisee inhottavasti joka askeleella. Hessu ei ollut edes huomannut tätä ovea, josta he kulkivat; se oli kätketty ison verhon taakse baaritiskin vieressä. Näky, joka avautui Hessun silmien eteen, oli hämmentävä. Hessu ei ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa, tilassa näytti olevan erilaisia kiinteitä kalusteita, sekä kaikenlaisia pienempiä välineitä jotka toivat mieleen inkvisition kidutuskammiot.

Valtiatar tönäisi Hessun rähmälleen lattialle, ja napsautti rautaiset lenkit tämän käsiin ja jalkoihin. "Kahleet!" Hessu mietti epäuskoisena, "Eihän tällaista oikeasti tapahdu?" Paksu painava kettinki kiinnitti käsi- ja jalkalenkeistä Hessun seinään. Suuret lenkit kiviseinässä olivat niin järeän näköiset, ettei niistä vapautuisi sonnikaan. Liikkumaan pääsi, mutta hyvin rajoitetusti. Lattia tuntui kylmältä. Valtiatar otti sakset, ja leikkasi rintaliivit ja stringit pois tyynesti, ja jätti Hessun alasti seisomaan paikalleen lyhyeen ketjuunsa. "Menen nyt nukkumaan, saat aamulla rangaistuksesi!" Valtiatar toteaa ja lähtee pois. Ovella hän kääntyy ja mainitsee vielä "ei muuten kannata huutaa, kukaan ei kuule", kääntyy kannoillaan ja pamauttaa oven kiinni. Pimeys on täydellinen.

Se oli pitkä yö. Hessulla meni ajantaju täysin ja aikansa seisoskeltuaan hän oli laskeutunut kylmälle lattialle istumaan. Kylmyys hiipi luihin ja ytimiin lattiasta. Hessu oli kuin horroksessa, nukkumaan ei pystynyt; olihan tilanne todella erikoinen! Hän havahtui korkokenkien kopinaan. Ovi avautui, ja hän räpytteli hetken silmiään kirkkaassa valossa. Valtiatar oli täydellisen huolitellun näköinen, kuten Hessu oli jo tottunut, asu oli kuitenkin hieman erilainen kuin siviilissä nähdyt! Musta nahkakorsetti oli niin tiukka, että näytti siltä kuin rinnat pompahtaisivat siitä ulos millä hetkellä hyvänsä ja nikotellen Hessu antoi katseensa vaeltaa alaspäin. Minihameen alta paljastuivat upeat reidet ja reisisaappaat vain korostivat naisen jalkojen hoikkuutta; piikkikorot olivat Hessun pikaisen arvion mukaan pitkälle toistakymmentä senttiä.

"Katse lattiaan, senkin saastainen orjanrutjake!" Valtiatar kivahti ja antoi samalla esimakua tulevasta sivaltamalla avokämmenellä Hessua kasvoihin. "Hessu… Naisen nimi sinulla pitää olla kun olet tuollainen säälittävä narttu! Tulet saamaan uuden univormun työhösi, kun kerran naiseus kiinnostaa, ja olet tästä eteenpäin Heli! Ymmärrätkö?" Taas läimäys. "Ymmärrätkö, Heli?" Valtiatar kysyy uudestaan ja nyt Hessu älyää vastata "kyllä, Valtiatar".

Valtiatar ottaa pöydältä nahkaisen H-kirjaimen näköisen remmin, ja napsauttaa sen toisen lenkin tiukkaan kiinni Helin pallien ympärille laitettuaan siihen ensin jotain geeliä sisäpuolelle. Sitten toisen remmin kalun ympärille, joka alkoi seisoa heti kun Valtiatar koski Heliä ensimmäisen kerran. Hän katsoi sitä hymähtäen, ja läimäytti sitäkin ohimennen niin että Heli hätkähti ja älähti ääneen. Valtiattaren kulmat kohosivat hieman, ja ilkeä hymynkare ilmestyi hänen suupieleensä. Hän nosti minihamettaan, ja ujutti pikkuhousunsa alas, puristi ne palloksi ja tunki Helin suuhun, vetäen lopuksi nahkaremmin tiukasti pään ympäri niin ettei Heli kyennyt kuin hieman inisemään. "Nyt narttu Heli saat tuntea noissa yliarvostamissasi vehkeissä mitä seuraa kun tuhosit Minun alusvaatteeni!"

Heli katsoi silmät pyöreänä kun Valtiatar napsautti nahkaremmistä lähtevän johdon kiinni pieneen neliskulmaiseen laitteeseen, ja painoi paria nappia. Sähkö sai Helin kiemurtelemaan. Hetken päästä Valtiatar lisäsi voimakkuutta, ja sanoi "Tässä pikkuystävässä on kahdeksan eri voimakkuutta… Kukaan ei ole kestänyt kuutosta pidemmälle kiljumatta turvasanaa, mikä on normaalisti käytössä… Nartulle ei sellaista anneta, koska tarvitset rangaistuksen! Heli kiemurteli hieman kovemmin, mutta turhaan. Pikku hiljaa iskujen voimakkuus koveni, Heli alkoi ynisemään suukapulassaan ja hänen koko vartalonsa alkoi täristä, hän hikoili kuin hevonen ja tuo nainen vain lisäsi voimakkuutta hymyillen vienosti. "Kuutonen", hän totesi jossain vaiheessa. Heli ei enää keskittynyt muuhun kuin kipuun palleissaan ja kalussaan, eikä hän kuullut kuin hämärästi kuinka Valtiatar mainitsi sanan "seitsemän". Viimeinen napin painallus Valtiattaren "kahdeksan" kommentin jälkeen armahti Helin, ja hän pyörtyi.

Heli havahtui siihen, kun Valtiatar taputteli häntä poskille. Suukapula oli poissa, samoin remmit alapäästä ja kahleet käsistä ja jaloista. "Tämä oli omaksi parhaaksesi, jotta opit yksinkertaisia käytössääntöjä. Käytösrangaistukseksi saat myös siveysvyön, hyvällä käytöksellä pääset siitä joskus tulevaisuudessa.." Heli vilkaisi vehkeitään, ja toden totta niihin oli kiinnitetty sen näköinen hökötys, että runkkaamisesta oli turha haaveilla. "Nyt Heli menet peseytymään, hienot naiset eivät haise hielle kuin hevoset! Heli nousi tärisevin jaloin ylös. "Vauhtia, orja! Pidän juhlat illalla ja sinun on oltava edustuskelpoinen! Ja onhan meidän aloitettava koulutuksesi vielä alemmalta askelmalta kuin kuvittelin"

-Mariella-

Takaisin tarinat sivulle